Miksi elämästäsi saattaa tuntua puuttuvan tarkoitusta ja mitä voit tehdä asian muuttamiseksi?

Tuttu juttu: Elämällä on taipumus horjuttaa yhteyttä itseesi. Näin löydät tien takaisin itsesi luo. 

Jos tunnet olosi eksyneeksi, tyytymättömäksi tai jumittuneeksi, elämästäsi saattaa puuttua tarkoituksellisuutta. Oloasi saattaa kuitenkin helpottaa, kun kuulet, ettei se luultavasti ole sinun vikasi. Tarkoitusasiantuntijamme Ani Naqvi selittää, miten länsimainen elämäntapa aiheuttaa sen, että menetämme yhteyden autenttiseen itseemme, ja mitä voimme tehdä muuttaaksemme tämän.  

Miltä tarkoituksen löytäminen tuntuu?

”Tarkoituksesi on kuin valo, joka johdattaa sinua”, Ani selittää. ”Se on johtotähtesi kaikessa mitä teet niin henkilökohtaisessa kuin ammatillisessa elämässäsi. Tunnet täyttymystä, tyytyväisyyttä ja mielihyvää, rauhaa, iloa ja harmoniaa monien muiden tunteiden lisäksi. Tarkoituksen löytäminen täyttää sinut sisältäpäin ja antaa elämällesi merkitystä.” Löytääksemme tarkoituksemme meidän täytyy kuunnella aitoja halujamme ja tarpeitamme. Mutta miksi niin monet meistä eivät kuitenkaan tee näin? Seuraavassa on kolme merkittävää syytä siihen, miksi tämän äänen kuuleminen saattaa olla haastavaa. 

 

1. Pelko

Ollessamme nuoria lapsia maailma on meille avoinna. Olemme vapaita kokeilemaan aktiviteetteja ja mielenkiinnon kohteita pelkästään nautinnon vuoksi. Kun ikää tulee lisää, näihin mielenkiinnon kohteisiin kohdistuu kuitenkin enemmän painetta. Olemmeko hyviä niissä? Saammeko niistä rahaa? Ovatko ne tuotteliaita tapoja käyttää aikaamme? ”Kasvaessamme aikuisiksi meidät peittää pelon huntu”, Ani selittää. ”Asioita, joita haluamme tai tarvitsemme elämässä, alkaa varjostaa vanhempiemme huoli siitä, pärjäämmekö hyvin koulussa ja saammeko hyvän työpaikan ja palkan. Koko koulujärjestelmä ruokkii kilpailua ja vahvimpien selviytymistä.” 

 

Opimme, että epäonnistuminen on jotakin, mitä tulee pelätä – kuulimmepa tämän vanhemmiltamme, opettajiltamme tai ystäviltämme.  

 

”Pelko on normaali osa selviytymiseen keskittyviä aivoja”, Ani selittää. ”Se estää meitä kävelemästä keskelle liikennettä, mutta emme kuitenkaan halua pelon hallitsevan elämäämme. Pelko syntyy mielessämme, joten se on näennäinen psykologinen uhka, mutta se ei ole todellinen. Tutkimusten mukaan meillä voi olla jopa noin 100 000 ajatusta päivässä, ja suurin osa niistä ilmenee tiedostamattomalla tai alitajunnan tasolla.” 

 

Psykiatri Carl Jung sanoi: ”kunnes tuot tiedostamattoman tietoiselle tasolle, se ohjaa elämääsi ja kutsut sitä kohtaloksi.” Meillä kaikilla raksuttaa taustalla komentosarja, joka perustuu elämänkokemukseemme. Aivojemme luonnollisen negatiivisuusvinouman takia muistamme todennäköisemmin loukkaavat kuin ylistävät sanat ja negatiiviset tapahtumat positiivisten sijaan. Selättääksesi pelon sinun täytyy haastaa tämä vinouma harjoittamalla henkistä kuntoasi. 

 

KOKEILE SITÄ: Pelkojen kohtaaminen

Avain pelkojemme selättämiseen on negatiivisten ajatustemme korvaaminen positiivisilla. Ani tarjoaa tähän kolme askelta: huomaa se, nimeä se ja neutralisoi se.    

 

Huomaa se

”Ensimmäinen askel on luoda tietoisuutta sen ympärille, mitä ajattelet alitajuisesti. Jos et tiedä, että komentosarjasi raksuttaa tiedostamattomasti taustalla antaen sinulle kaikenlaisia pelontäyteisiä viestejä, todellisuutesi tulee totta kai kuvastamaan tätä. 

 

Seuraavan kerran, kun mieleesi tulee negatiivinen ajatus, käytä pieni hetki sen tiedostamiseen. 

Nimeä se

Seuraava askel on puuttuminen asiaan. Mielellämme on paljon erilaisia sabotöörejä – kun huomaat sellaisen ilmestyvän, pue se sanoiksi. Olipa vuorossa ahdistukseni tai muiden miellyttäjäni, anna sille nimi, jotta voit erottaa sen muista ajatuksistasi.  

 

Neutralisoi se

”Nyt kun olet nimennyt sen, voit tehdä ajatusten ABC-testin”, Ani sanoo. 

Jos ajatuksesi on ”en tule koskaan menestymään”, suodata se seuraavien kolmen kysymyksen läpi: 

Onko se paikkansapitävä (Accurate)? - Kysy itseltäsi, pitääkö tämä ajatus todella paikkansa. Oletko joskus aikaisemmin jo menestynyt jossakin asiassa? Jos vastaus on kyllä, siinä tapauksessa ajatuksesi ei pidä paikkaansa.  

 

Onko se tasapainossa (Balanced)? - ”Ei koskaan” on ehdoton ja absoluuttinen, joten ole tietoinen siitä, mitä sanot, ja varmista, ettet liioittele negatiivisia puolia.  

 

Onko se täydellinen (Complete)? - Kyseenalaista ja haasta negatiivisia uskomuksia ja ajatuksia. Onko tämä ajatus ”fakta” vai sabotoitko sinä? 

 

Analysoidessasi negatiivisen ajatuksesi ABC-metodilla vastaat luultavasti kieltävästi ainakin yhteen – ellet kaikkiin kolmeen – näistä kysymyksistä. Mieti siis kaikkia niitä onnistumisia, joita sinulla on ollut elämäsi aikana!  

 

Ja voit heittää tuon negatiivisen ajatuksen menemään ja korvata sen vastakkaisella positiivisella vahvistuksella. Tässä tapauksessa toistaisit itsellesi ”olen menestyjä”.   

 

”Kuvittele, että aivosi ovat kuin puutarha täynnä rikkaruohoja”, Ani selittää. ”Pitkin päivää, meidän on säännöllisesti käytävä kitkemässä pois kaikki rikkaruohot. Tämän jälkeen kylvämme siemeniä, jotta aivojesi rikkaruohojen täyttämä puutarha muuttuisi kukkien puutarhaksi.” 

2. Yhteiskunnan rakenne

Koulutaipaleen päättäessämme kapitalismilla on rooli menestykseen liittyvän käsityksemme muokkaamisessa. Rahan ansaitseminen ja huipulla oleminen ovat keskiössä, ja meitä ohjataan ajattelemaan, että arvomme riippuvat siitä, miten paljon rahaa ansaitsemme.Juostessamme varakkuuden perässä saatamme unohtaa, mikä meille on oikeasti tärkeää, ja sen tuloksena tunnemme olomme eksyneiksi ja tyytymättömiksi. 

 

”Mitä enemmän olet materialisti, sitä enemmän tukeudut materialistisiin asioihin. Kun haluat paljon asioita, et voi olla tyytyväinen elämän pieniin asioihin”, Ani selittää. ”Olen opetellut olemaan onnellinen ja tyytyväinen siihen, mitä meillä on. Sain syöpädiagnoosin enkä tienannut mitään noin viiteen vuoteen. Minun täytyi laittaa Lontoon-asuntoni vuokralle. Muutimme moniin eri maihin, kuten Thaimaahan, Kreikkaan ja Intiaan, vain muutaman mainitakseni, ja elimme hyvin vaatimattomasti, mutta se ei haitannut. Tärkeämpää oli olla stressittömässä ympäristössä ja paikassa, joka oli edullinen, sillä meillä ei ollut paljon rahaa. Olin paljain jaloin rannalla ja elin vain hyvin yksinkertaista, helppoa elämää. Lontoossa asuessani minulla oli puolestaan käsilaukkuja, kenkiä ja hienot vaatteet ja kiirehdin töihin, mutta oloni tuntui surkealta. Ja se varmasti vaikutti myös syöpääni. Joten kaikki oli osa paranemistani – irti päästäminen kaiken maailman asioista.” Joskus tarkoituksen puute juontaa juurensa perspektiivin puutteeseen. Kun ymmärrät, mitä menestys merkitsee sinulle (ei niinkään yhteiskunnalle) ja miten arvokas olet, tunnet olosi tyytyväisemmäksi.  

 

KOKEILE SITÄ: Harjoita kiitollisuutta

Tämä ei ole maata mullistava neuvo, mutta usein miettiessämme, mistä olemme kiitollisia, mieleemme tulee ulkoisia asioita, kuten ympärillämme olevat ihmiset ja asiat. Tarkoituksellisuuden tunnettasi voikin todella tehostaa keskittyminen sen arvostamiseen, kuka sinä olet ihmisenä ja mitä sinä voit antaa maailmalle. ”Muistuta itseäsi päivittäin kaikista upeista ominaisuuksistasi”, Ani sanoo. ”Pyyteetön rakkaus itseäsi kohtaan auttaa antamaan pyyteetöntä rakkautta myös muille – näin luomme tietoisen liikkeen, joka tekee maailmasta paremman paikan. Kun rakastamme itseämme, emme tuomitse tai arvostele itseämme. Silloin emme tuomitse myöskään muita ja olemme myötätuntoisempia, ja tämä nostaa kaikkien meidän tietoisuuden tasoja, jotta voisimme luoda sellaisen maailman, jossa haluamme elää.” Yritä pitää kiitollisuuspäiväkirjaa: kirjoita joka päivä muistiin jotakin, mistä olet kiitollinen itsessäsi. Vaikeina aikoina voi olla hyödyllistä käydä läpi näitä merkintöjä ja muistuttaa itseäsi kaikista niistä tavoista, joilla annat merkitystä elämällesi ja muille ihmisille.  

 

3. Useiden asioiden tekeminen samanaikaisesti 

”Ihmiset luulevat, että useiden asioiden tekeminen samanaikaisesti on hyvä asia, mutta niin ei ole”, Ani selittää. ”Emme oikeasti voi tehdä monia asioita yhtä aikaa. Se on todella haitallista aivoille. Meidän pitäisi tehdä yhtä asiaa kerrallaan, joten jos aivosi ovat jatkuvasti täynnä, sinulla ei ole tilaa luoda ja inspiroitua. Jos olet matkalla töihin, selaat luultavasti puhelintasi tai teet jotakin muuta samaan aikaan. Ihmiset ovat harvoin yksinkertaisesti läsnä hetkessä. Elämä ei ole vain tekoja, se on ihmisenä olemista. Tutkimukset ovat osoittaneet, että aivosi tarvitsevat aikaa tylsistymiseen. Jotta voisi inspiroitua, on päästävä tylsyyden tilaan, jossa aivot saavat olla jouten – silloin inspiraatio iskee. 

 

      ”Elämä ei ole vain tekoja, se on ihmisenä olemista.”

 

Mitä enemmän aikaa voit viettää yksinkertaisesti olemalla läsnä itsellesi ja ympäristöllesi, sitä enemmän sielusi voi puhua sinulle ja pystyt kuulemaan sen. Muuten se hukkuu kaiken pään sisäisen metelin alle. Tämä on se paikka, jossa pelkomme ja sabotöörimme asustavat.” 

 

KOKEILE SITÄ: Valjasta tietoisen läsnäolon taika

”Kun olet seuraavan kerran junassa, bussissa tai missä tahansa julkisessa kulkuneuvossa, keskity ympäristöösi sen sijaan, että lukisit, kuuntelisit musiikkia tai selaisit puhelintasi”, Ani neuvoo. Kysy itseltäsi: 

  • Keitä on ympärilläni?
  • Mitä he tekevät?  
  • Millainen maisema ulkona on?  

 

”Katsele ulos ikkunasta, katso sadetta tai auringonpaistetta. Voit myös yrittää hymyillä kanssamatkustajillesi”, Ani ehdottaa. Ihmiset puhuvat usein ”sielun tutkiskelusta”, ja siitä on tullut eräänlainen klisee, mutta ajan viettäminen itsesi kanssa ilman häiriötekijöitä voi olla valaisevaa. ”Kävele ympäri naapurustoasi”, Ani ehdottaa. ”Siinä on kirjaimellisesti kyse ajan pyhittämisestä pienten asioiden arvostamiselle. Nämä tietoisen läsnäolon hetket auttavat sinua olemaan yhteydessä aitoon itseesi. Voimme luoda yhteyden aitoon, henkiseen itseemme vain, jos annamme sille tilaa. Sielumme löytää luoksemme, kun olemme hiljaa sen mielessä.” 

 

On olemassa paljon muita käyttäytymismalleja aina perfektionismista itsensä epäilyyn, jotka voivat estää sinua olemasta paras mahdollinen versio itsestäsi. Asiantuntijamme Ani on luonut verkkosivustolleen kyselyn, joka paljastaa, sabotoitko mahdollisesti itseäsi. Vastaa kyselyyn täällä. 

 

Tämä artikkeli on osa Kuinka löydät tarkoituksesi -oppituntia eli artikkelien ja videoiden sarjaa, joka on suunniteltu auttamaan sinua elämään merkityksellisempää elämää. Jos haluat alkaa murtaa tarkoitusta ympäröiviä myyttejä sekä saada selville asiat, jotka innostavat sinua ja tuovat elämääsi enemmän iloa, löydät lopun sisällön täältä.  

Jessy Deans

Jessy Deans

Jessy Deans is a copywriter with a strong appetite for thought-provoking stories, travel and anything covered in white chocolate. With a background working in the fast-paced television industry, she has learnt the importance of self-care and downtime and believes there’s no such thing as too many candles. She is passionate and committed to her lifelong search for the perfect meal and subscribes to the doctrine that ‘if you can’t love yourself, how are you going to love somebody else’ (Ru Paul).