Itsestä huolehtiminen ja rauhoittuminen pitävät yllä jaksamista ja hyvinvointia. Tässä jutussa paneudumme siihen, miten voit rentoutua huolettomammin ja merkityksellisemmin. 

Itsestä huolehtiminen ja rauhoittuminen pitävät yllä jaksamista ja hyvinvointia. Tässä jutussa paneudumme siihen, miten voit rentoutua huolettomammin ja merkityksellisemmin. 

Ei ole salaisuus, että rauhoittumisesta, lepäämisestä ja joutilaisuudesta on yhteiskunnassamme tullut harvinaista ajanvietettä monille. Ne saavat aikaan syyllisyyden ja riittämättömyyden tunteita jopa silloin, kun ymmärrämme olevamme uupumuksen partaalla. Lyhyet päiväunet tai ajan järjestäminen joogatuntia varten saatetaan nähdä ylellisyytenä. Meillä on jatkuvasti monta rautaa tulessa, ja kun näin ei ole, koemme siitä syyllisyyttä. 

”Toimeliaisuutta ja tuottavuutta ihannoiva kulttuuri on vaikuttanut merkittävästi siihen, että ihmiset kokevat entistä enemmän syyllisyyttä joutilaana olosta. Ihmisten arvoa ja menestystä arvioidaan monissa yhteisöissä sen mukaan, kuinka toimeliaita he ovat tai kuinka paljon he saavat aikaan. Tämä johtaa siihen, että lepo aletaan yhdistää laiskuuteen ja tuottamattomuuteen”, selittää Clinic Les Alpesissa kliinisenä terapeuttina toimiva Brittany Hunt. 

Meihin on myös iskostettu ajatus siitä, että ”pystymme” tekemään kaiken – minkä mukaan eläminen aiheuttaa monissa meistä suuria paineita. Ja tämä saa meidät väsymään pahasti. ”Olemme nostaneet jalustalle konseptin, että pystymme tekemään kaiken ja olemaan kaikkea. Sosiaalinen media lisäksi vahvistaa tätä entisestään, kun näemme sen kautta ystäviemme ja muiden olevan jatkuvasti menossa, aloittamassa uusia harrastuksia tai osallistumassa erilaisiin tapahtumiin. Aina pitäisi vain tehdä ja olla enemmän”, myöntää positiivisen psykologian ammattilainen Ruth Cooper-Dickson. 

Mutta mitä useammin kiellämme itseltämme levon, joka voisi auttaa meitä jaksamaan pidemmällä tähtäimellä paremmin, sitä nopeammin kiidämme loppuun palamista kohti. Psykoterapeutti ja kirjailija Tasha Baileyn mukaan meidän ei pitäisi ajatella, että lepo on jotakin, mikä ”ansaitaan”. ”Sitä ei tarvitse ansaita eikä saada lahjaksi. Meidän on opittava, että lepo on ihmisen perustarve. Lisäksi joka päivä meidän tulisi muistaa kiinnittää huomiota myös omiin tarpeisiimme – ennen muiden tarpeista huolehtimista”, hän sanoo. 

Tämä konsepti löytyy myös startup-yrittäjän ja digitaalisen sisällöntuottajan Marissa Jon kehittämän ”Bare Minimum Monday’s” -termin taustalta. Jo itse aloittaa maanantainsa aina käyttämällä päivän ensimmäiset kaksi tuntia kotitöihin, joita hän ei ehtinyt viikonlopun aikana tehdä, tai käymällä kuntosalilla tai ruokaostoksilla. Kun hän on näin saanut perustarpeensa täytettyä, hän pystyy keskittymään paremmin tulevaan viikkoon. Kyseinen termi on tietenkin joutunut myös arvostelun kohteeksi (samoin kuin termi quiet quitting, hiljaiset loparit, joka tarkoittaa sitä, ettei ihminen tee työssään enempää kuin mitä hänen sopimuksensa mukaan kuuluu tehdä). Jon ja hänen jalanjäljissään kulkevien mukaan kyse on kuitenkin yksinkertaisesti oikeanlaisen tasapainon saavuttamisesta kiireisten työtehtävien ja yleisten hyvinvointiin liittyvien asioiden välillä, jotta työviikon pystyy aloittamaan oikeanlaisessa mielentilassa. 

Irti paineista 

Iso osa itseemme kohdistamistamme paineista saattaa olla heijastusta lapsuudestamme. Jos meitä kannustettiin aina tekemään enemmän, olemaan parhaita tai yrittämään kovemmin, saatamme myös aikuisina kohdistaa itseemme suuria paineita. Asiantuntijat ovat havainneet, että tämä on myös sukupolvikysymys. Nuoremmat sukupolvet asettavat todennäköisemmin rajoja ystävilleen, perheenjäsenilleen ja esihenkilöilleen koskien sitä, mitä heiltä odotetaan. ”Milleniaaleina kasvoimme sen ajatuksen kanssa, että joutilaisuus on vitkuttelua. Nuoremmat sukupolvet, erityisesti Z-sukupolvi, tekevät kovasti töitä uusien rajojen asettamiseksi, jotta vanhanaikainen ajatus menestymisestä voisi muuttua”, sanoo positiivisen psykologian valmentaja ja Manifesting-sovelluksen perustaja Dalila Salgueiro. ”He ymmärtävät, että aivomme on kuin suuri kone, joka myös tarvitsee lepoa voidakseen toimia parhaalla mahdollisella tavalla. On myös hyvä muistaa, että mitä mieli ei kerro, keho kyllä kertoo. Monet vaivat, kuten tietyt autoimmuunisairaudet, ovat seurausta levon puutteesta, mutta ihmiset jättävät huomiotta nämä signaalit, joita keho pyrkii viestimään.” 

Tarkoituksellista lepoa 

Saattaa kuulostaa hullulta, mutta joissain elämäntilanteissa lepo kannattaa merkitä kalenteriin samoin kuin muut asiat, kuten ryhmäliikuntatunnit, joista halutaan tulevan tapoja. Tällä tavalla levostakin tulee tarkoituksellinen osa päivää. ”On tärkeää harjoitella terveiden rajojen asettamista itselle ja muille, mikä vaatii sen opettelemista, milloin ja kuinka sanoa ’ei’. Voit käyttää tässä apuna esimerkiksi hälytyksiä, kalentereita tai muita samassa tilanteessa olevia (”rest accountability partners”), jatkaa Tasha. 

Tällä innovatiivisella idealla tarkoitetaan, että jos sinulla on työ- tai treenikaveri tai ystävä, joka myös kokee syyllisyyttä rentoutumisesta, voitte sopia olevanne vastuussa toisillenne siitä, että varaatte tarvitsemanne ajan rauhoittumiselle ja lepäämiselle.  

”Itse merkitsen levon kalenteriini ja pidän siitä tiukasti kiinni – enkä anna muiden enkä itseni lipsua siitä”, sanoo Ruth. ”Näin annan itselleni luvan siihen, mitä tarvitsen, ja varaan sille aikaa. Lepo ei myöskään aina näytä samalta. Lepo voi liittyä aisteihin, jolloin on hyvä olla rauhassa kotona ja antaa aistien levätä. Tai se voi liittyä mieleen, jolloin kannattaa esimerkiksi lähteä kävelylle ”tuulettamaan ajatuksia”. Tai se voi liittyä fyysisiin tarpeisiin, jolloin kannattaa ottaa esimerkiksi päiväunet, venytellä rauhassa tai makoilla sohvalla.  Tärkeä vinkki on olla liittämättä tekemiselle tavoitetta silloinkaan, kun kyseessä on harrastus, vaan tehdä sitä puhtaasti siitä syystä, että se on hauskaa ja tuottaa iloa. Saatat esimerkiksi olla surkea puutarhanhoidossa, mutta ulkona olo tunnin verran raikkaassa ilmassa saa sinut olemaan paremmin läsnä ja yhteydessä luontoon.” 

Loppu multitaskaukselle  

Monet, erityisesti naiset, pitävät kykyä multitaskata paitsi ylpeyden aiheena ja merkkinä heidän kyvystään pallotella monia asioita samanaikaisesti. Välillä multitaskaaminen on myös välttämättömyys nykyajan kiireisessä ympäristössä. Tämä jatkuvien töiden ja askareiden kierre kuitenkin estää saavuttamasta kokonaisvaltaista hyvinvointia. ”Pakonomainen tarve multitaskata voi olla merkki siitä, että hermosto on jäänyt taistele tai pakene -tilaan, mikä saa ihmisen olemaan jatkuvassa hälytystilassa”, selittää Tasha. Tästä syystä tarvitsemme sopivan pituisia taukoja ja lepohetkiä kiireen keskelle. Brittany suosittelee palleahengityksen tai lyhyiden meditaatioiden kaltaisia tekniikoita avuksi keskittymiskyvyn palauttamiseen ja jatkuvan multitaskaustarpeen tunteen hillitsemiseen. Tällaiset tekniikat sopivat myös helposti osaksi työpäivää. 

Jos sinulla on enemmänkin liikkumavaraa aikataulussasi, mieti, mistä sellaisista asioista todella nautit, jotka auttavat sinua rentoutumaan, ja käytä energiaasi näihin asioihin. ”Jos käytät adrenaliinisi ja kortisolisi esimerkiksi juoksulenkkiin, suosikkialbumisi tahtiin tanssimiseen, piirtämiseen tai muuhun vastaavaan, tämä huijaa aivot uskomaan, että olet suorittanut ’taistele tai pakene’ -toimintasi ja saattanut stressisyklisi loppuun, jolloin keho siirtyy luonnostaan ’lepää ja sulattele’ -tilan rauhallisempaan rytmiin”, Tasha selittää. 

Tämä ei tietenkään aina ole helppoa. Halu saavuttaa asioita on usein voimakkaampi kuin halu olla tekemättä mitään, mutta on tärkeää kiinnittää huomiota riittävään lepoon. Tärkeää on myös olla myötätuntoinen itseä ja läheisiä kohtaan. Levänneenä suoriudut nimittäin loppujen lopuksi paremmin kaikilla elämän osa-alueilla. ”Syyllisuus on voimakas tunne, joka kuluttaa paljon energiaa. Siksi kannustan ihmisiä olemaan myötätuntoisia ja vähentämään itseensä kohdistamiaan ankaria ajatuksia ja olemaan sen sijaan uteliaita”, sanoo psykologi ja joogaterapeutti Dr. Alicia Ray. ”Tämä vaatii rohkeutta, mutta jos päätät levätä, toimi myös päätöksesi mukaan. Kun olet saanut elvytettyä loppuun kuluneen energiasi, tuloksena on virkistynyt ja inspiroitunut olo.”