Kiinnostaako faskia? Opi asiantuntijaoppaamme avulla, miten voit huolehtia tästä olennaisesta sidekudoskalvosta ja auttaa siten vähentämään kipua, parantamaan ryhtiä ja lievittämään stressiä.

 Viime vuosina faskiasta on tullut hyvinvoinnin muotisana – hyvästä syystä. Tällä usein huomiotta jäävällä kudoskalvolla on elintärkeä rooli kivun hallinnassa, ryhdin kohentamisessa ja jopa stressitasojen laskemisessa. Silti monille meistä faskia on jonkinlainen mysteeri. Mikä se on ja miten siitä pidetään huolta?

Tässä oppaassa selitetään, mikä faskia on ja miten se muuttuu ajan myötä, ja lisäksi siitä löytyy käytännöllisiä vinkkejä sen pitämiseen terveenä yleisen hyvinvoinnin parantamiseksi. Oletko valmiina?

Mikä kehossa oleva faskia on?

Tiivistettynä faskia on kehossasi oleva sidekudoskalvo, joka auttaa kaikkea toimimaan oikealla tavalla. Se koostuu pääasiassa kollageenista ja sitä on neljää päätyyppiä: pinnallinen faskia (ihon alla), syvä faskia (lihasten ympärillä), sisusmyötäinen faskia (elinten ympärillä) ja seinänmyötäinen faskia (peittää rintakehän ja vatsan kaltaisia alueita kehon sisällä).

”Faskiaa kuvaillaan usein elimiämme, luitamme, verisuoniamme, hermosyitämme ja lihaksiamme ympäröivän sidekudoksen ’suojaksi’”, selittää kuntovalmentaja, henkilökohtainen valmentaja ja psykoterapeutti Eloise Skinner. Tämä suoja tukee kutakin rakennetta yksitellen mutta myös yhdistää ne mahdollistaen täten kehon toiminnan yhtenä kokonaisuutena.

Terve faskia on joustava ja elastinen helpottaen siten sulavaa liikettä. Stressi, loukkaantuminen tai joutilaisuus voivat kuitenkin tehdä siitä kireän, mikä johtaa lihasten kireyttä muistuttavaan jäykkyyteen.

Lue lisää: Onko selkäsi kipeä? Tämä lempeä joogaharjoitus voi auttaa

Miten ja miksi faskia muuttuu?

Faskia muuttuu luonnollisesti koko elämämme ajan ja jäykkenee vähitellen. ”Iän myötä faskiamme muuttuu usein jäykemmäksi, paksummaksi ja vähemmän elastiseksi, mikä voi puolestaan johtaa liikkuvuusongelmiin ja epämukavuuteen”, Skinner sanoo. Ikä ei ole kuitenkaan ainoa asia, joka vaikuttaa faskiaan; myös aktiivisuustasoilla, stressillä ja ryhdillä voi olla merkitystä.

”Liian vähäinen liikkuminen, huono ryhti tai linjaus sekä mielenkiintoisesti myös emotionaaliset muutokset voivat vaikuttaa faskiaamme. Esimerkiksi tutkimukset ovat osoittaneet, että masennus tai pitkittynyt stressi voivat lisätä sen jäykkyyttä ja vähentää elastisuutta.”

Lue lisää: Seitsemän vinkkiä mielelle ja keholle työstressin päihittämiseen

Näin huomaat jäykän faskian merkit

Faskiakipu sekoitetaan usein lihasten kireyteen tai nivelten jäykkyyteen, mikä tekee sen tunnistamisesta vaikeaa. Mutta jos sinnikäs kipu ei hellitä, oireet voi olla hyvä arvioida uudelleen.

Faskiaan liittyvä kireys ilmenee usein yleisenä kireytenä tai epämukavuutena, erityisesti aamuisin tai pitkällisen joutilaisuuden jälkeen. ”Jos sinulla esiintyy lihasten tai nivelten kipua, joka helpottaa urheilun myötä, se voi liittyä faskiaan”, Skinner sanoo. ”Voimakkaampi faskian tulehdus saattaa johtaa myofaskiaalisen oireyhtymän kaltaisiin tiloihin, joka voi tuntua kivulta tietyissä lihasryhmissä, kuten niskassa tai selkärangan alaosassa.”

Tärkeimmät faskiaan liittyvät oireet, joita kannattaa pitää silmällä, ovat:

• Sitkeä lihasten kireys: Kireä faskia voi tuntua lihasten kireydeltä, joka ei helpota säännöllisellä venyttelyllä, erityisesti niskan, hartioiden tai alaselän alueilla.
• Kipu liikkeen aikana: Rajoittunut faskia voi aiheuttaa epämukavuutta liikkeen aikana, sillä kireys rajoittaa liikkuvuusaluetta.
• Usein esiintyvä jännityspäänsärky: Kireä faskia ylävartalossa, erityisesti niskassa ja hartioissa, voi laukaista jännityspäänsärkyjä.
• Myofaskiaalinen oireyhtymä: Tälle oireyhtymälle ovat ominaisia arat triggeripisteet tai ”faskiasolmut” tietyissä lihasryhmissä.
• Liikkuvuusalueen pieneneminen: Kireä faskia voi vähentää liikkuvuutta etenkin lantiossa, alaselässä ja hartioissa.
• Plantaarifaskiitti: Kireä faskia jaloissa voi johtaa jalkapohjan tulehdukseen, joka aiheuttaa kantapään kipua.

Lue lisää: Tunnetko olosi jäykäksi aamuisin? Tässä on 15 minuutin hyväntuulinen joogaharjoitus

Tee-se-itse-vinkkejä faskiasta huolehtimiseen

Voit alkaa pitämään parempaa huolta kehosi faskioista saman tien kotioloissa yksinkertaisilla tekniikoilla ja venytyksillä lievittääksesi kireyksiä sekä tukeaksesi yleistä hyvinvointiasi ja faskioidesi terveyttä. Spoilerivaroitus: notkeutta tukeva jooga ja itsehieronta ovat avainasemassa.

1. Gua sha -vartalohieronta: Käsittele selän, hartioiden ja jalkojen lihaksia gua sha -kivellä tehostaaksesi verenkiertoa ja lievittääksesi kireyksiä.
2. Alaspäin katsova koira -venytys: Skinner suosittelee tätä jooga-asentoa jalkojen ja jalkaterien venyttelyyn. Nosta lantiosi kohti kattoa, kurota päätäsi ja käsiäsi kohti lattiaa ja polje jalkojasi lattiaa vasten syventääksesi venytystä. Joogaharjoituksesta aloittelijoille on hyvä aloittaa. 
3. Vaahtorullaus alaselälle: Makaa selälläsi siten, että vaahtorulla on alaselkäsi alla. Tuo polviasi itseäsi kohti ja liikuta lantiotasi yhdelle puolelle ja toista sitten toiselle puolelle.
4. Tennispallorullaus jaloille: Tämä on yksi Skinnerin suosikeista jalkojen faskioille. Rullaa tennispalloa jalkaholvia pitkin ja pysähdy tiukkoihin kohtiin lievittääksesi jännitystä.
5. Kissa–lehmä-venytys: Asetu nelinkontin lattialle ja pyöristä ja köyristä selkää vuorotellen antaen näin selän faskioiden venyä.
6. Lonkankoukistajan venytys: Pidä kiinni pöytätasosta säilyttääksesi tasapainosi, siirrä painosi yhdelle jalalle ja vedä vastakkaista kantapäätä pakaralihasta kohti venyttääksesi lantion faskioita. Tätä liikettä tehtäessä Skinner suosittelee pitämään kiinni pöytätasosta, ettet horjahtaisi.

Lue lisää: Kirkkaampi iho ja vahvempi keho faskiavenytysterapialla

Faskiaterapian edut

Vaikka itsehoitomenetelmät ovatkin loistava tapa pitää huolta faskioista kotioloissa, sitkeän tai voimakkaan kivun kohdalla on parasta hakeutua ammattimaiseen faskiaterapiaan. ”Faskiaterapiassa on monia eri suuntauksia, mutta siihen kuuluu usein venyttelyä ja kireyksien vapauttamista faskiakudoksista”, Skinner selittää.

”Faskioiden venyttely voi tukea verenkiertoa, jonka ansiosta verenkierto lihaksiin tehostuu vähentäen jännitystä ja parantaen urheilusuorituksia. Se voi auttaa myös parantamaan liikkuvuusaluetta helpottaen näin liikkumista ja tehden siitä mukavampaa ja vähentäen samalla loukkaantumisriskiä.”

Jos haluat löytää läheltäsi pätevän faskiaterapeutin, kannattaa kartoittaa fysioterapiaan, hierontaan tai osteopatiaan erikoistuneita ammattilaisia. Monet fysioterapeutit tarjoavat yksilöllisiin tarpeisiin räätälöityjä faskiahoitoja. Tutustu asiaa tarkemmin verkossa, lue arvioita ja pyydä suosituksia löytääksesi alueeltasi luotettavan ammattilaisen.

Lue lisää: Mitä on tietoisuus ja miksi se on tärkeää?